Jyväskylän hankkeen toimintakokeiluissa on ollut mielenkiintoinen syksy. Ryhmien ohjaajat ovat saaneet kokea poikien kanssa onnistumisia, hyviä keskusteluja ja oppineet yhdessä uusia asioita toiminnallisten kulttuuristen menetelmien avulla. Ryhmissä on upeita poikia, jotka ovat ottaneet omaksi jutukseen niin poikateatterin, mustemaalauksen kuin valotaiteen. Pojille on ollut merkityksellistä ryhmän antama alusta kasvaa ja olla oma itsensä sellaisena kuin on.
Rohkeasti kohti tuntematonta
Muistan soittoni noin vuosi sitten Katulähetyksen Katutason nuorisotalolle ja kyselin heidän kiinnostusta lähteä kokeilemaan nuorten miesten ryhmän kanssa kulttuurista nuorisotyötä. Kokeilu mahdollistaisi oman näköisen kulttuurimatkan. Vastaava ohjaaja antoi talon tapojen mukaan päätösoikeuden talon nuorille. Nuoret eivät purematta nielleet ajatusta. Heräsi paljon kysymyksiä ja idea oli herättänyt huvitustakin. Päätös oli kuitenkin lähteä matkaan, vaikka tekeminen ja ajatus tuntuivatkin siinä hetkessä vieraalta ”meidän pojista kulttuurin tekijöinä”.
Päätös johti siihen, että Katutasolla kokoontui syksyllä A-Men nuorten miesten ryhmä. Nuoret tulivat mukaan Katutason kävijöistä ja ohjaajat kontaktoivat henkilökohtaisesti nuoria mukaan Katulähetyksen muista toiminnoista. Toiminnan tavoitteena oli tutustuttaa poikia kulttuurin muotoihin, osallistua luomaan kulttuurin sisältöjä ja löytää kulttuurilähtöisen toiminnan avulla oman elämän sisältöjä. Syksyllä nähtiin yhdeksän kertaa ja yksi leiriviikonloppu aamusta iltaan. Toiminta jatkuu edelleen kevään ajan aktiivisena.
Ohjaajien luoma sosiaalinen tietous
Toimintakokeilujen ohjaajilla on alusta asti ollut taito löytää keskusteluyhteys nuorten kanssa. Toiminnan rentous on saanut miehet kiinnittymään toimintaan. A-Men porukka on oma ryhmä nuorille. Ohjaajilla Teemulla ja Samulilla on keskeinen rooli luoda ja säädellä ryhmän sosiaalista vuorovaikutusta. Ryhmässä on turvallista olla, kun on luottamus, että ohjaajat pitävät tilanteen kasassa. Ohjaajan kanssa voi jutella vaikka vaikeista asioista ilman leimautumisen pelkoa heikoksi. Toiminta on osoittanut nuorten miesten tarpeen puhua tunteista ja puhua muustakin kuin perusäijäjutuista, mitkä eivät ole suurinta osaa ryhmäläisistä koskaan kiinnostaneet. Ryhmä on mahdollistanut kokeilla ja oppia uusia asioita sekä hyvän porukan ympärille. Ehkä joku pojista innostuu vielä uudesta harrastuksesta vaikka valokuvauksen parissa. Sen aika näyttää.
Lisäksi ryhmä on tuonut tekemäänsä kulttuuria Nuortentalon nuorten arkeen, jolloin kokeiluista on päässyt osalliseksi laajempi joukko nuoria. Tammikuun ajan talolla on esillä taidenäyttely ryhmäläisten mustemaalauksista.
Normien ravistelua
Katutason poikien ensikommentti todensi tietoa, minkä mukaan pojat ovat epätyypillisiä kulttuuripalvelujen käyttäjiä ja sisältöjen tuottajia. Poikien harrastukseksi ei ensimmäisenä mielletä toimintaa, joka pohjautuu kulttuurillisen nuorisotyöhön. Toimintakokeilut purkavat poikakoodien myyttiä, jossa oletetaan tiettyjen asioiden kuuluvan pojille kuten mekastus, rohkeus ja fyysiset suoritukset.
Ahtaiden sukupuolinormien ylittäminen ja ravistelu on tarpeellista tahdottaessa edistää nuorten miesten hyvää elämää ja vaikuttaa syrjäytymistä aiheuttaviin tekijöihin kuten sosiaalisiin taitojen puutteeseen. Poikien elämään voi kuulua kulttuuri- ja taidelähtöiset harrastukset, joissa mahdollistuu tunteiden ilmaiseminen, tunnistaminen ja itsetutkiskelu.
Marjo
Lukuvinkki:
Kivijärvi, Antti; Huuki, Tuija; Lunabba, Harry (toim.) 2018. Poikatutkimus.
Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 205. Tampere: Vastapaino.
Teos monipuolistaa kuvaa pojista ja poikuudesta ja samalla se antaa lukijalleen eväitä jäsentää kriittisesti poikia koskevia julkisia keskusteluja.
